18. helmikuuta 2027: mitä valmistajia odottaa
helmikuuta 2027 päättyy yksi EU:n teollisuuspolitiikan laajimmista digitalisaatiota koskevista siirtymäajoista: tästä päivämäärästä alkaen teollisuusakut, sähköajoneuvojen vetoakut sekä vähintään 2 kWh:n kiinteät energiavarastot on varustettava digitaalisella akkupassilla (DBP). Oikeusperustan muodostaa akkuasetus (EU) 2023/1542, jota täydentää ylemmän tason ESPR-asetus (EU) 2024/1781.
Ensi silmäyksellä kyse saattaa vaikuttaa jälleen yhdeltä vaatimustenmukaisuuslomakkeelta, mutta käytännössä kyse on monimutkaisesta tiedonhallinta- ja infrastruktuuriongelmasta, joka vaikuttaa koko arvoketjuun aina raaka-aineiden louhinnasta kierrätyslaitokseen asti.
Pakolliset tietokentät: mitä passin on todella sisällettävä
Tuotekohtainen hiilijalanjälki erätasolla
Yksi teknisesti vaativimmista vaatimuksista on tuotekohtaisen hiilijalanjäljen (PCF) ilmoittaminen. Euroopan komission JRC-luonnoksessa tehdään tärkeä täsmennys: PCF-ilmoitusta ei saa aggregoida mallitasolla, vaan sen on oltava aidosti eräkohtainen ja laskettu ISO-14067-yhteensopivilla menetelmillä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos tähän asti on ilmoitettu mallisarjan keskimääräinen päästöarvo, tiedonkeruu on uudistettava perusteellisesti. Jokaiselle tuotantoerälle muodostetaan oma hiilidioksiditunnusluku, jonka on oltava saatavilla passissa.
Dynaamiset kuntotiedot toisen elämän markkinoita varten
Uudelleenkäytettyjen akkujen osalta asetus edellyttää, että kuntotietoja, kuten State of Health (SoH) ja State of Charge (SoC), voidaan päivittää dynaamisesti, koska nämä arvot muuttuvat jatkuvasti akun elinkaaren aikana. Kerran tuotannossa täytetty staattinen QR-koodi ei riitä tähän.
Tässä näkyy rakenteellinen haaste: passi ei ole asiakirja vaan elävä tieto-objekti. Teknisesti tämä edellyttää taustajärjestelmäinfrastruktuuria, joka mahdollistaa kirjoitusoikeudet vuosien ajan ja varmistaa samalla tietojen eheyden.
Muut pakolliset kentät yleiskatsauksena
Asetuksessa edellytetään muun muassa:
- Käytettyjen raaka-aineiden alkuperä ja koostumus (mukaan lukien koboltti, litium, nikkeli ja lyijy)
- Tiedot vaarallisista aineista
- Kapasiteetti, nimellisjännite ja odotettu käyttöikä
- Tiedot korjattavuudesta ja purkamisesta
- Takaisinottoa koskevat tiedot ja kierrätysasteet
Standardikehys: EN 18216–EN 18223 määrittävät teknisen standardin
CEN ja CENELEC järjestivät 25. kesäkuuta 2026 julkisen webinaarin, jossa esiteltiin ensimmäiset kuusi julkaistua eurooppalaista standardia (EN 18216–EN 18223), jotka Joint Technical Committee JTC 24 on laatinut. Nämä standardit määrittävät tuotetyypistä riippumattoman kehyksen EU:n digitaalisen tuotepassin toteutukselle eli poikkileikkaavat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia tuoteryhmiä eivätkä vain akkuja.
Standardit käsittelevät muun muassa seuraavia aiheita:
- Yhteentoimivuus: miten tietoja vaihdetaan eri järjestelmien ja toimijoiden välillä
- Tietojen yhdenmukaisuus: mitä vähimmäisvaatimuksia tietojen laadulle ja ajantasaisuudelle asetetaan
- Järjestelmäarkkitehtuuri: miten hajautetut ja keskitetyt komponentit toimivat yhdessä
Samanaikaisesti kansainvälisellä tasolla toimii ISO/IEC JTC 5, joka kehittää maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua standardikehystä DPPs varten. GS1 China nimitettiin hiljattain JTC 5:n kiinalaiseksi peilikomiteaksi, mikä osoittaa, ettei DPP-standardointi ole enää pelkästään eurooppalainen asia.
Tämä on merkityksellistä valmistajille, jotka markkinoivat tuotteitaan myös EU:n ulkopuolella: EU:n vaatimusten mukaisiin arkkitehtuureihin nyt panostavien kannattaa tarkistaa, ovatko ne yhteensopivia muodostumassa olevien ISO/IEC-rakenteiden kanssa.
Toteutuksen nykytila: kaksi keskeistä ongelmaa hallitsee käytäntöä
Tietojen pirstaloituminen toimitusketjussa
Minespiderin vuoden 2026 toteutusraportissa analysoidaan vaatimustenmukaisuuden nykytilaa ja nimetään kaksi ongelmaa, jotka ulottuvat koko arvoketjuun.
Ensimmäinen on tietojen pirstaloituminen: kaivosyhtiöllä ovat raaka-ainetiedot, jalostamon ylläpitäjällä käsittelytiedot, kennovalmistajalla kennotiedot ja OEM-valmistajalla pakettitiedot. Yhdelläkään näistä toimijoista ei nykyisin ole kattavaa näkymää kaikkiin DBP:n edellyttämiin kenttiin. Näiden tietojen kokoaminen yhtenäiseksi passiobjektiksi edellyttää joko kahdenvälisiä tiedonsiirtosopimuksia tai yhteistä alustainfrastruktuuria.
Dynaamiset tietopäivitykset teknisenä esteenä
Toinen ongelma ovat dynaamiset tietopäivitykset. Staattiset tuotetiedot (malli, kemia, valmistaja) voidaan kerätä kerran, mutta SoH-arvoja, lataussyklejä ja korjaushistoriaa on päivitettävä koko käyttöiän ajan. Tämä edellyttää, että kaikille toimijoille, jotka käsittelevät akkua sen elinkaaren aikana — korjaamoille, leasing-yhtiöille ja kierrättäjille — myönnetään kirjoitusoikeudet passiobjektiin tai että ne voivat vähintään toimittaa tietoja passin haltijalle.
BatteryPass-Ready käynnisti 24. kesäkuuta 2026 julkisen testiympäristön, jonka avulla yritykset voivat validoida DBP-ratkaisunsa sääntelyvaatimuksia vasten. Se on käytännöllinen työkalu, mutta se ei ratkaise tietojen hankinnan ongelmaa.
Keskitetty DPP-rekisteri: avoimia infrastruktuurikysymyksiä
Euroopan komissio valmistelee keskitettyä DPP-rekisteriä, jonka kautta passeja on tarkoitus rekisteröidä ja tehdä löydettäviksi. Teollisuusjärjestö Orgalim on julkaissut aiheesta suosituksia, joissa vaaditaan muun muassa suurten volyymien automatisoituja rekisteröintiprosesseja ja vikasietoisuutta.
Taustalla on se, että pelkästään akkujen segmentissä tuotetaan vuosittain miljoonia yksiköitä. Rekisteri, joka edellyttäisi manuaalisia kirjauksia tai synkronisia API-kutsuja ilman vikasietoisuutta, ei olisi toiminnallisesti kestävä. Siksi Orgalim vaatii asynkronisia rekisteröintimekanismeja, selkeitä SLA-vaatimuksia ja varamenettelyjä rekisterin toimintahäiriöiden varalta.
Vielä ei ole selvää, miten rekisteri teknisesti toteutetaan ja mitkä tunnisteet se hyväksyy ensisijaisiksi avaimiksi. Järjestelmille, jotka perustuvat GS1 Digital Link- ja GTINs-tunnisteisiin, näiden standardien natiivi tuki olisi toivottava ratkaisu. Ne ovat jo nykyisin vakiintuneita logistiikassa ja mahdollistavat tuotteiden koneluettavan tunnistamisen QR-koodeilla.
Todentaminen ja merkitseminen: uusia ratkaisuja markkinoilla
Tietojen hallinnan lisäksi tuotteen ja passin fyysinen yhdistäminen on itsenäinen ongelma. Securikett on esitellyt Codikett 2.0 -alustallaan väärentämisen kestävän etikettiratkaisun, jossa kryptografiset allekirjoitukset yhdistetään fyysiseen etikettiin. Ratkaisun tavoitteena on vaikeuttaa väärentämistä ja passilinkin myöhempää manipulointia.
Bureau Veritas ja Circulor ovat ilmoittaneet strategisesta kumppanuudesta, jossa tarkastuspalvelut yhdistetään toimitusketjun jäljitettävyyteen. Mallissa Bureau Veritas vastaa fyysisestä tarkastuksesta ja sertifioinnista, kun taas Circulor tarjoaa digitaalisen tiedonhallinnan ja passin infrastruktuurin.
Mitä yritysten pitäisi tehdä nyt
DIN/DKE:n 14. saksalaisen standardipaneelin yhteydessä toteuttama kysely osoitti, että yrityksillä on huomattava tarve selkeälle ohjaukselle. Oikeudellisten vaatimusten monimutkaisuus ylittää usein sisäiset valmiudet niiden tulkitsemiseen.
Valmistajille ja maahantuojille suositellaan käytännössä seuraavaa etenemistä:
- Tietoinventaario: mitkä pakollisista kentistä voidaan jo nyt täyttää olemassa olevista järjestelmistä (ERP, PLM, MES) ja mitkä eivät?
- Toimitusketjusopimusten tarkistaminen: velvoitetaanko toimittajat sopimuksin toimittamaan eräkohtaiset CO₂-tiedot ja raaka-ainetodisteet?
- Teknisen arkkitehtuurin määrittäminen: keskitetty vai hajautettu tietomalli, rajapinnat tulevaa EU:n rekisteriä varten sekä kolmansien osapuolten kirjoitusoikeudet toisen elämän markkinoilla.
- Standardienmukaisuuden varmistaminen: EN 18216–EN 18223 -sarja määrittää vähimmäisvaatimukset. Järjestelmät tulisi validoida näitä standardeja vasten, mieluiten BatteryPass-Readyn kaltaisten testiympäristöjen avulla.
- Tunnistestrategian selkeyttäminen: GTIN-pohjainen tunnistaminen GS1 Digital Link avulla on nykyisin yleisimmin käytetty standardi tuotteiden koneluettavaan tunnistamiseen, ja EU:n rekisterin odotetaan tukevan sitä.
helmikuuta 2027 on lähempänä kuin miltä se vaikuttaa, ja hankkeilla, joita ei ole vielä käynnistetty, on vaikeuksia valmistua ajoissa.